MEDIA VALTAA MAAILMAN

Oletko tietoinen kuinka paljon media vie nykyään lasten ja nuorten päivästä aikaa?

Oletko huomannut kuinka monta tuntia itse käytät median parissa päivittäin?

Onko se ajantuhlausta vai nykypäivää?

Toimittajamme kävi tutkimassa asiaa.

Lue lisää tästä!

Yliopisto saanut jättirahoituksen

Yliopisto on saanut jättirahoituksen lasten ja nuorten mediakäyttäytymisen tutkimiseen. Nuoret, kauniit ja taitavat tutkijat suorittavat puolistrukturoidun teemahaastattelun aiheesta. Tutkimuksen kohteena ovat perusopetuksen, lukion ja yliopistoikäisten opiskelijoiden joukko.

Tutkimuksen avulla odotetaan uraauurtavia tuloksia. Miksi nuorilla ei ole aikaa kotitehtävien, vanhanaikaisesti läksyjen, tekemiseen? Miksi nuoret eivät enää tapaile ystäviään? Miksi he eivät ennätä soitella vanhemmilleen?

Tutkimuksen odotetaan valmistuvan nopeasti, seuraavassa Oikeiden Tieteentekijöiden lehdessä esitellään jo tutkimuksen tuloksia.

TÄSSÄ SE TULEE!

Tämä on totuus: Mediaa käytetään!

Tutkiessamme 9-26-vuotiaiden lasten ja nuorten aikuisten median käyttöä ja sen jakaantumista eri välineiden kesken kävi ilmi, ettei kulunut päivääkään ilman mediaa. Suuntaa antava tendenssi on, että iän lisääntyessä käyttökin lisääntyi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan yli puolet vuorokaudesta vietettiin joukkoviestinnän parissa.

Nuoret aikuiset katsoivat TV:tä joka päivä ja oleilivat tietokoneella tiedonhaun lisäksi mesettäen, surffaillen ja musiikkia kuunnellen tai tehden. Musiikkia kuunneltiin myös radiosta tai CD:ltä. 9-18-vuotiailla tietokone oli ylivoimainen ajanviejä. Sillä surffailtiin, pelattiin tai katsottiin elokuvia. TV:llä ei ollut niin suurta roolia, mutta musiikkia kuunneltiin runsaasti sekä radiosta että muiden välineiden kautta. Huomionarvoista oli, että lehdet kuuluivat kaikenikäisten jokaiseen päivään, iän myötä sarjakuvien vaihtuessa sanomalehtiin. Kirjojen lukeminen oli tutkimusperiodin aikana hyvin vähäistä.

9-vuotiaan alakoululaispojan median käyttö

Pojan mediakulutus jakautui sarjakuvalehtien lukemiseen (46min./pvä) ja television katseluun, jota hän teki keskimäärin 42min. päivässä. Huomionarvoista on kuitenkin se, ettei TV:n katselu ollut päivittäistä, vaan tapahtui 7 päivänä tutkitusta 12:sta.
Musiikin kuuntelu, DVD:n katselu tai tietokoneella työskentely eivät kuuluneet pojan ajan käyttöön lainkaan. Kännykällä hän soitteli hyvin harvoin ja satunnaisesti, joten päivittäinen käyttöaika jäi muutamaksi sekunniksi.

11 -vuotiaan alakoulun tytön media-aika

Viidesluokkalainen tyttö käytti eri medioita keskimäärin seuraavasti: verkkoyhteyttä vailla olevalla tietokoneella kului aikaa 24 min päivittäin. Suurin osa ajasta kului PoverPoint -ohjelman käytön opettelussa. DVD -elokuvien katselu verotti 21 min ja musiikin kuuntelu 19 minuuttia päivittäin. Musiikin kuuntelu oli aktiivista, jolloin samanaikaisesti ei tehty muuta. Lukemiseen kului päivittäin aikaa seuraavasti: Kirjojen lukemiseen 31 min, sarjakuviin 24 min ja sanomalehtiin 11 minuuttia. Matkapuhelimella sekä pelattiin että soiteltiin tai tekstailtiin, kuitenkin varsin kohtuullisesti, vain 8 minuuttia päivittäin.

Tytöllä on varsin runsaasti erilaisia harrastuksia (6-7 kertaa viikossa), joten niiden ja koulun lisäksi aikaa media käyttöön jää vähän. Kontaktit ystäviin hoidettiin kasvotusten. Televisiota tämä tyttö ei katsonut lainkaan.

12-vuotiaan yläkoululaistytön median käyttö

12-vuotiaan tytön päivittäinen media-aika jakaantui tutkimusperiodissa seuraavasti: sarjakuva- ja aikakausilehdet 29min, TV 20min (vain neljänä päivänä tutkitusta 12:sta), musiikin kuuntelu radiosta tai CD:ltä 16min. (viitenä päivänä) ja tietokonetyöskentely 13min. (viitenä päivänä). Kännykällä hän puhui ja tekstasi muutamia minuutteja päivässä, mikä ei ole kirjattu aikaisempiin tutkimuspäiviin, mutta on kysytty myöhemmin.

14-vuotiaan yläkoululaistytön median käyttö

Eniten keskimääräistä media-aikaa vei tietokone 63min./pvä, tosin käyttö tapahtui kahdeksana päivänä tutkitusta 12:sta. TV ja musiikin kuuntelu radiosta veivät keskenään miltei saman verran aikaa eli TV 41min. ja radio 46min. Merkittävänä erona on kuitenkin se, että radiota tyttö kuunteli kymmenenä päivänä, mutta TV:tä katseli vain neljänä päivänä tutkimuksen 12 päivän aikana. Sarjakuva-, aikakausi- ja sanomalehtiä tyttö luki 31min./pvä. Kännykän käyttö vain muutamia minuutteja päivässä.

15 -vuotiaan yläkoulun poikaoppilaan media-aika

Tämä yhdeksäsluokkalainen käytti tietokoneen parissa päivistään keskimäärin 3 h 52 min. Ajasta suurin osa kului verkkopelaamiseen (WOW), osa ajasta meni elokuvien ja sarjojen katseluun tietokoneen välityksellä, mesettäminen ja sähköpostin käyttö olivat hyvin vähäistä. DVD -elokuvia poika katseli keskimäärin 16 min päivittäin, televisiota hän ei muuten katsonut lainkaan. Musiikkia poika kuunteli taustalla päivittäin 3 h 8 min. Lukemiseen nuori mies käytti aikaa keskimäärin seuraavasti: kirjallisuutta hän luki 45 min, sarjakuvia 28 min ja sanomalehtiä 4 minuuttia päivittäin. Matkapuhelimella soittelua oli ainoastaan 30 sekuntia/päivä.

Sarjakuvina poika luki Aku Ankkaa, Kalle Ankaa sekä Bamse -lehteä. Yhteydenpito kavereihin hoitui pelin tiimellyksessä verkon välityksellä, sekä puhuen että kirjoitellen.

18 -vuotiaan lukiolaispojan median käyttö

Tämän nuoren miehen median käyttö jakaantui keskimäärin päivittäin seuraavasti: Tietokone vei päivästä 4 h 27 min, DVD:n katselu 24 min, musiikin kuuntelu verotti aikaa 4 h, sanomalehtiin hupeni 19 minuuttia ja matkapuhelin vaati vain 2 min.

Huomattavaa pojan kohdalla oli se, että TV, kirjallisuus ja sarjakuvat eivät tutkimusajankohtana olleet lainkaan esillä. Tietokoneellaoloaika jakaantui verkkopelaamisen (WOW, Counter Strike), elokuvien ja sarjojen katselun, musiikintekemisen, muun surffailun ja sähköpostien lukemisen välillä. Musiikkia hän kuunteli kaiken aikaa taustalla. Matkapuhelimella soittamista tuli päivittäistä keskiarvoa laskiessa huomattavan vähän.

Nuorten aikuisten median käyttö

Tutkimukseemme osallistui 22-vuotias mies, 25-vuotias nainen sekä 26-vuotias nainen. Seurasimme heidän median käyttöään noin puolitoista viikkoa päivittäin. Tulokseksi saimme seuraavaa:

TV oli ylivoimaisesti voittaja ajankäytön suhteen. Sitä katseltiin joka päivä. Pääasiassa viihdeohjelmia. Tietokone ja radio olivat myös iso osa päivää. Mielenkiintoista oli, että tutkittavien elämäntilanne vaikutti näiden kahden median osuuteen päivässä.

Esimerkiksi 26-vuotias nainen kävi töissä, jossa radio soi jatkuvasti taustalla niin hän ei voinut välttää sen kuulemista. Kun taas 25-vuotias nainen opiskeli, niin hänen radion kuuntelunsa oli satunnaista. Sen sijaan tietokoneeseen käytetty aika nousi hänellä korkeammaksi, johtuen varmasti hyvin pitkälle opiskelusta. 26-vuotias nainen ei omistanut tietokonetta, joten hänen ajankäyttö sen suhteen oli vähäistä.

22-vuotias miehen TV:n katselu ja radion kuuntelu oli keskivertaista naisiin verrattuna. Tietokone vei usein hänen päivästään eniten aikaa.

Yhteistä kaikille kolmelle oli sanomalehden luku, johon he käyttivät kaikki päivittäin aikaa n. 15min. Myös CD:t ja niiden kuuntelu tntui olevan tärkeää kaikille. Kaikki käyttivt myös puhelinta, mutta naiset selvästi miestä enemmän.

Mieleenpainuvimmat mediakokemukset vaihtelivat hyvin paljon. Välillä se saattoi olla jokin puhelu-tai messengerkeskustelu, uutinen, tv-ohjelma tai radiosta kuultu biisi tai haastattelu.

Kokonaisaikaa tutkittaessa voidaan huomata, että naiset käyttivät mediaan enemmän aikaa kuin mies. Tähän saattoi olla syynä se, että miehellä oli paljon harastuksia töiden jälkeen, joten kotona vietetty aika jäi vähäisemmäksi.

Oppimiskokemuksia ja blogauksen tulevaisuus opetustyössä

"Mikä ihmeen blogi?" voisi olla tiivistetysti ryhmämme ensimmäinen ajatus blogista puhuttaessa viestintä ja media-kurssilla. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon ja ryhmämme on oppinut valtavasti uutta tästä asiasta.

Kurssin aikana olemme oppineet mm. perustamaan oman blogisivuston, lisäämään sinne tekstejä, kuvia ja mielipidekyselyjä. Tämän lisäksi ymmärsimme lopulta blogin idean ja siitä saavutettavan hyödyn. Meidän tehokas ja kiireinen kolmikko löysi blogin kautta yhteisen ajan ryhmätyölle, koska sivustomme mahdollisti työskenetelyn eri aikoina. Kenenkään ei silti tavallaan tarvinnut puurtaa yksin, sillä blogi sisältää myös hienon mahdollisuuden palautteen antoon kommentoinnin kautta, jota hyödynsimme projektin aikana. Välillä työskentelimme myös ryhmänä ja sekin antoi paljon. Ryhmän jäseniltä oppi aina jotakin uutta.

Nyt kun koemme olevamme blogauksen asiantuntijoita tulee pohdittua tulevaisuutta. Miten blogia voisi hyödyntää koulutyössä? Ensimmäisenä mieleemme tuli blogin perustaminen luokan sisäisiä projekteja tai ryhmätöitä varten. Tällöin oppilaille tarjoutuisi mahdollisuus myös muiden töiden arviointiin ja palautteen antoon kommentoinnin kautta. Vaarana voi tietenkin olla asiattomat palautteet. Opettajan tehtäväksi jää markkinoida asia hyvin ja pitää muutenkin työskentelyssä tiukka sensuurilinja. Uskomme, että näin arviointi sujuu ja tarjoaa suuren hyödyn niin palautteen antajalle kuin saajallekin.

Toiseksi mieleemme tuli luokan yhteinen blogi, joka olisi tarkoitettu niin oppilaille kuin vanhemmillekin. Blogiin voitaisiin päivittää kaikki ajankohtaiset ja tärkeät tiedot luokkaa koskien, esim retkistä yms. Luokan järjestäjät voisivat kirjata blogiin päivän läksyt ja muistettavat asiat. Vanhemmat voisivat lukea myös blogia ja samalla he tietäisivät enemmän luokan toiminnasta. Blogissa voitaisiin käydä myös pienimuotoisia keskusteluja esim. myyjäiden järjestämisestä tai leirikoulusta. Ongelmaksi tässä voi kuitenkin muodostua blogin liika avoimuus kaikelle kansalle.

Kaiken kaikkiaan koimme blogin perustamisen ja päivittämisen erittäin mielekkäänä ja loppujen lopuksi vaivattomana toimintana. Aluksi oli vaikea hahmottaa sen toimintaperiaatetta, mutta matkan varrella tieto ja kokemus varttui ja opimme paljon uutta. Nyt voimme hyvillä mielin todeta osaavamme blogata ja tulemme varmasti jossain kohtaa tulevassa työssämme hyödyntämään tätä tietoa ja ennenkaikkea blogin käyttöä (:

t. Jay, Jay & El